Näin Ghana kierrättää - Osa 2


Saaste, Ghanan häpeäpilkku

Afrikan kehityksen kärjessä jo pitkään menestynyt Ghana koki kovan kolauksen vuonna 2015, kun se rankattiin UNICEF:n ja WHO:n sanitaatioraportissa maailman seitsemänneksi likaisimmaksi maaksi. Eipä tuo ole ihme, kun vielä tuolloin Accran Lavender Hill -alueella dumpattiin 200 rekallista käsittelemätöntä käymäläjätettä JOKA PÄIVÄ Atlantin valtamereen, 85% väestöstä elää ilman kunnollista sanitaatiota, joista vielä 19% toimittaa tarpeensa taivasalla.

"Kiinteä kulutusjäte lähtökohtaisesti kipataan pelloille, haudataan laaksoihin tai poltetaan."

Ghana on nähty usein myös kansainvälisissä uutisotsikoissa maailman suurimman e-jätteen kaatopaikan, Agbogbloshien johdosta. Ikävä kyllä Suomi on turvallisesta ja laadukkaasta kierrätysmaineestaan huolimatta myös ollut yksi suuri vaikuttaja siihen, että käyttökelvoton ja hyödytön energiajäte on toimitettu esimerkiksi juuri Ghanaan. Lisää aiheesta voit lukea tästä Eettisen Kaupan Puolesta ry:n raportista.

Lapiot käteen, Ghana!

Ghanassa on synkkien tilastojen kohentamiseksi tehty useita aloitteita maan sanitaation parantamiseksi viimeisten kahden vuoden aikana. Maassa lanseerattiin mm. jokakuinen sanitaatiopäivä; jokaisen kuun ensimmäisenä lauantaina koko Ghana siivoaa. Tv:ssä pyörii uutisvideoita, joissa milloin kukakin alueellinen johtaja tai ministeri kaivaa upouusin varustein avoviemäristä sitä itseään. Viime kuussa kuulimme, että nykyään ihmiset jopa pysyttelevät tietoisesti kodeissaan sanitaatiopäivinä, koska poliisit vaativat ohikulkijoita pysähtymään tienposkeen ja tarttumaan lapioon.

Accraan perustettiin viime loppuvuodesta Sanitation Court, jonka tehtävänä on tehostaa kiristyneen sanitaatiolainsäädännön myötä sanitaatiorikkeisiin puuttumista. Erityisesti fokuksessa ovat mm. tarpeiden toimittaminen rannoilla ja epävirallisten jäteapalveluiden toimittajien jätteendumppaus tienposkiin ja ojiin.

"Maassa keskustellaan parhaillaan myös siitä,

pitäisikö muovipussit kieltää esimerkiksi

Kenian ja Norsunluurannikon tavoin,

vai pitäisikö muovijäteongelmaa lähestyä

kierrätyksen näkökulmasta, mikä puolestaan

loisi lisää tulevaisuuden bisnesmahdollisuuskia

alan yrittäjille."

Roskasta räjähdyksiin ja muotilaukkuihin

Ghanassa oikeasti toimivaan, laaja-alaiseen kierrätykseen on vielä pitkä matka. Tienreunoilla lojuva roska pistää silmään. Vesi- ja jätskipusseja, muovikasseja, pulloja. Kaikki pakataan yksittäispakkauksiin ja muovijätettä syntyy yhtä ihmistä kohden valtava määrä. Roska tukkii avoviemärit, sadekausi tuo tulvat, ulosteperäiset taudit leviää ja seisovat vedet houkuttelevat hyttyset asuinalueille levittämään malariaa. Lokakuussa 2017 saimme myös lukea uutisista, kuinka Ghanassa räjähti huoltoasema juuri likaisten tulvavesien ja herkästi syttyvien aineiden vaarallisen kohtaamisen vuoksi.

Maassa on jo kyllä havahduttu kierrättämisen tärkeyteen, mutta käytäntö ja ajatusmallien muuttaminen ovat vielä lapsen kengissä. Ghana on kehitysmaa ja niin sanotut toisen tärkeysasteen peruspalvelut kuten roskien keräys tai lajittelu ovat mahdollisia usein vain varakkaimmalle väestölle. Yleistäen voisi kuitenkin sanoa, että yksilötasolla kaikki tavara käytetään niin loppuun kuin mahdollista (lue lisää ghanalaisten kotitalouskierrätyksestä täältä).

"Jopa pilkahduksia tuunaamisesta ja tavaran innovatiivisesta uusikäytöstä löytyy entistä enemmän."

Jossain vaiheessa trendiksi muodostui esimerkiksi ylijäämäkankaista tehty kirjava tilkkutäkki. Toisella tilkut peittivät vuoteen ja toiset kantoivat niitä olalla kassina. Ylijäämäkankaita käytetään muutoinkin tehostamaan asusteita ja esimerkiksi vanhat kengät saavat uuden ulkoasun kankailla. Trashy Bags tekee tyhjistä juomapusseista myyntiin läppärilaukkuja, kestokasseja ja vaikka mitä. Lasia kierrätetään perinteisesti kauniiden koruhelmien tekoon tai vaikka kotia ympäröivän aidan päälle upotettuna pitämään varkaat loitolla. Ulosteesta tehdään grillihiilen korviketta, muovipullot hyödynnetään toreilla palmuöljyn ja -viinin myyntipakkauksina tai niistä rakennetaan taloja.

Nopeasti uusiutuville, ekologisille luonnonvaroille keksitään uusia käyttötarkoituksia, joista upeina esimerkkeinä ghanalaiset bambupyörät ja bambupyörätuolit. Kookospähkinämyyjät keräävät kuoret talteen ja ne kuivatetaan, minkä jälkeen niistä tehdään esim. maanparannusainesta, soittimia ja sisustusesineitä.

Onko jäte ongelma vai mahdollisuus?

Suurkaupungeissa porukka sen kuin lisääntyy; ja sen myötä kulutus, ja jäte. Jäte on valtava ongelma Ghanan valtiolle. Yksityiselle sektorille siinä alkaa jo vihdoin piillä mahdollisuuksia maan lisääntyvän jätehuoltoon ja sanitaatioon kohdistuvan fokuksen myötä.

Alalla toimivia tunnettuja yrityksiä ovat mm. koko maanlaajuisesti toimiva Zoomlion Ltd, sekä Accrassa innovatiivisesti jätettä kierrättävä perheyritys Jekora Ventures Ltd. Haasteita luovat kuitenkin radikaalisti vaihtelevat poliittiset linjaukset, korruptio, kuluttajien vähävaraisuus ja esimerkiksi pitkät välimatkat ruuhkaisten suurkaupunkien laitamilla sijaitseville kaatopaikoille ja lajittelukeskuksille. Myös aiemmin mainitut, laittomat jätteenkerääjät, jotka keräävät resuisen näköisinä kolmipyörän lavalle jätettä pientä maksua vastaan, aiheuttavat harmia niin valtiolle kuin alan yrittäjillekin. Toisaalta yksittäiset jätteen ja metalliromun kerääjät, jotka hakevat metallit itse kyhätyillä kärryillä kodeista tai noukkivat tyhjät pullot ja vesipussit ojista, ja toimittavat ne alojen yrityksille korvausta vastaan, elättävät toiminnallaan perheensä samalla kun jättävät pieniä tärkeitä jälkiä puhtaamman Ghanaan hyväksi.

Kansainväliset ja paikalliset organisaatiot tekevät työtä sanitaation ja kestävyyden eteen erityisesti valistamalla ja kouluttamalla. On hienoa nähdä aina silloin tällöin pienempiä paikallisaloitteita, joissa yhteisö osallistetaan siivous- ja kierrätystalkoisiin hyvässä hengessä, kuten Lindsayn vetämä Kokrobiten rannan siivousprojekti, sekä esimerkiksi tämän koulutuskeskuksen rakennushanke, jossa hyödynnetään muovipulloja. Olennaista on mielestämme hyvä asenne; lapsia ja nuorisoa pitäisi motivoida ja kasvattaa kestävään ajatteluun ja toimintaan, puhtaaseen tulevaisuuteen. Esimerkiksi Jekora Ventures Ltd aloitti viime vuoden lopulla kouluhankkeen, jossa oppilaat opetetaan ja osallistetaan jätteen lajitteluun koululla, minkä jälkeen yritys sitten toimittaa roskan omille asemilleen käsittelyyn.

"Myös valtion pitää osallistua aktiivisemmin jätehaasteeseen ja tuoda eri toimijat yhteen."

Loppuun voisimme vielä sanoa, että suomalaisella osaamisella ja alan yrityksillä olisi paljon annettavaa Ghanan jäte-, sanitaatio- ja kierrätyssektorille!

Terveisin,

Hanna & Maria

PS Lue myös Hannan yrityksen sanitaatiotominnasta Ghanassa täältä!


  • GBG Facebook
  • GBG Instagram

© 2020 Go Beyond Ghana