Taksipolitiikkaa Accran kaduilla


Rakastan trotroja, mutta toisinaan on ihana kulkea Ghanassa takseissa; voi vain heittäytyä leveästi takapenkille, olla vain ja katsoa ympärilleen. Minulla on tapana myös innostua keskustelemaan ajankohtaisista yhteiskunnallisista aiheista kuljettajien kanssa (voi olla että jokunen ei enää edes halua minua kyytinsä jos haluaa päästä helpommalla)!

Olen kokenut keskustelut taksikuskien kanssa kuluneiden vuosien aikana puolueettomaksi tavaksi käsitellä ja ymmärtää paikallisia yhteiskunnallisia asioita ja saada näkökulmia päivän polttaviin uutisotsikoihin. Mieleenpainuviin keskusteluihin lukeutuu muun muassa uskonnolliset kysymykset, kotimaisuus, työllistyminen, prostituutio, sekä muutto maalta kaupunkiin ja sen mukana tuomat haasteet. Mielestäni on antoisaa keskustella kuskien kanssa; hetken olemme liittolaisia ja Ghanan asialla. Olen minä oppinutkin paljon uutta ja uudenlaiset näkökulmat ovat lisänneet ymmärrystäni maasta ja sen asukkaista. Sekin täytyy sanoa, että toki tarkastelen ympäristöäni ja tilannetta ennen kuin avaan keskusteluja vaikeista ja moniselitteisistä asioista - kaikki eivät ole halukkaita juttelemaan ja toiset saattavat ärtyäkin epäkohtien esille nostamisesta. Usein keskustelut kuitenkin syntyvät spontaanisti ja luontevasti.

Miten Akufo-Addon presidenttikausi näkyy Ghanassa?

Muutama kuukausi sitten otin taas erään taksin Accrassa. Nousin 30 vuotta vanhaan Mersuun upoten penkkiin, jossa jousien tilalla oli vain vaahtomuovia. Taksia ajoi vanhempi kohtelias mies, joka avasi kanssani keskustelun sanomalla, että näytän vahvalta ja voimakkaalta naiselta. Aika vahva olo olikin, kun koitin löytää tasapainoa vaahtomuovikasassa...

Autoradion uutislähetyksessä puhuttiin nykyhallituksesta. Presidentti Nana Akufo-Addo oli ollut reilun vuoden Ghanan presidenttinä ja rohkenin kysyä sympaattiselta taksikuskilta, että oliko presidentti hänen mielestään pitänyt vaalilupauksensa ja miten muutokset konkreettisesti näkyivät ghanalaisten arjessa.

Taksikuski kertoi työskennelleensä aikoinaan Libyassa parinkymmenen vuoden ajan, aktiivisesti kotimaansa politiikkaa kuitenkin seuraten. Hän koki pitkän linjan poliitikko Akufo-Addon täyttäneen lupauksiaan; esimerkiksi sähköt olivat hänen mukaansa nykyään lähes kaikkien saatavilla (ainakin Accrassa). Työllisyyden ja vienninkin lisäämiseen oli hänen mielestään tehty parannuksia. Lisäksi kuskin mukaan Ghanan luonnonvarojen suojelemiseksi oli tehty toimenpiteitä, esimerkiksi laittomia kaivauksia oli pyritty tehostetusti pysäyttämään ja joitakin valtiollisia projekteja oli käynnistetty pohjavesien pelastamiseksi. Lue muuten tähän aiheeseen liittyen juttumme kierrättämisestä ja siitä, miten Ghanan puutteellinen jätehuolto kuormittaa ympäristöä.

”Se sähkö!”

– huudahti taksikuski hetken hiljaisuuden jälkeen. Accrassa ei ollut pitkään aikaan ollut juurikaan sähkökatkoja ja ne muutamatkin olivat olleet ihan lyhytkestoisia (toista oli vielä pari vuotta sitten!) Ajoimme kapealla kadulla ja mies osoitti sen varrella olevia kojuja:

”Katso, jatkuva sähkön saanti

on ehdoton edellytys ja elinehto

mm. ompelijoille, kauppiaille, hitsaajille

ja lähes kaikelle teollisuudelle.”

Moni katuruokaa myyvä yrittäjä valmistaa ruuan edelleen kaasulla tai hiilillä, mutta tarvitsevat silti sähköä, jotta voivat säilyttää ruoka-aineita kylmässä ja hyvinä. Jos yhteisön asiakkaat sairastuvat katuruuasta, on se yrittäjyydelle ja maineelle kova isku. Lisää ruoka-aiheesta voit lukea täällä.

Taksikuski tiesi kertoa, että Teman satamassa oli tehty monenlaisia korjaustoimenpiteitä Akuffo-Addon hallituksen toimesta. Kuskin mukaan nykyään pakettien lähettäminen ja vastaanottaminen oli vaivatonta, nopeaa, turvallisempaa ja suhteellisen edullistakin. Satamatyöntekijöitä oli koulutettu ja korruptiota pyritty vähentämään; myös uudet, selkeät ohjeistukset vientiin ja tuontiin oli julkaistu koko kansan saataville. Akuffo-Addon yhtenä päätavoitteena presidenttikaudellaan onkin kitkeä korruptiota. Korruption vastaisia toimia esitellään tienvarsikylteissä ja valomainoksissa laajalti ympäri Ghanaa. Mielestäni myös korruptiosta puhuminen on lisääntynyt ja ihmiset ovat valveutuneempia asian suhteen.

Parannettavaakin löytyy. Taksikuski nyökkäsi taas pienen hiljaisen hetken jälkeen lätsänsä lipan alta ja näin peilin kautta hänen katselevan surumielisenä kadulla hengailevia nuoria miehiä.

”He tarvitsisivat töitä.”

Akuffo-Addo lanseerasi syksyllä 2017 kampanjan, jossa valtion koulu on aina toiseen asteeseen asti ilmaista (kirjoja, koulupukuja ja ruokailuja lukuunottamatta). Presidentti näkee ilmaisen opetuksen olevan investointi kansakunnan tulevaan työvoimaan. Moni nuori jää kuitenkin vaille kunnon ammattia, johon taksikuskilla oli voimakas mielipide:

”He toivovat nopeaa, helppoa rahaa,

eikä sellaista olekaan.

Olen eläkkeellä,

ja minulle jopa maksetaan pientä eläkettä,

mutta silti teen töitä,

koska minun täytyy.”

Hyppäsin pois taksista kiireisessä Osussa ja kiitin kovasti kuljettajaa antoisasta keskustelusta.

Mottona Freedom & Justice

Tuntuu hyvältä, että Ghanassa pyritään pienentämään kuilua rikkaiden ja köyhien välillä mahdollistaen esimerkiksi ilmainen julkisen sektorin tarjoama koulutus jokaiselle lapselle ja nuorelle taustoista riippumatta.

Politiikka elää aikaansa, mutta en enää ihmettele miksi Akuffo-Addo nauttii kansansuosiota. Ghana kehittyy kovaa vauhtia ja kehitys tuo mukanaan niin hyviä kuin huonojakin puolia, mutta tunnen suurta iloa siitä, että asioista voi keskustella ja näkökulmia saa tuoda näkyviksi, vaikka oltaisiin eri mieltä!

Kepein terveisin,

Maria


  • GBG Facebook
  • GBG Instagram

© 2020 Go Beyond Ghana